keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Ruskettuminen syksyllä Alankomaissa

 ...on yllättävän helppoa.


Odotan innolla pakkasia. Lämmin keli on kyllä mukava, paitsi silloin kun täytyy kävellä suorassa auringonpaisteessa yli 2 km koululle mukanaan repun lisäksi pc-laukku läppärille. Paitsi normaalisti täällä on kuulemma talvella siinä 5-10 astetta pakkasta. Yksi talvi oli -20 astetta, ja se oli ilmeisesti harvinaisen kylmää. Saa nähdä millainen shokki on sitten palata Suomeen yleensä vuoden kylmimpään aikaan.

Olen kävellyt ympäri kaupunkia nyt parina päivänä hoitelemassa asioita pankissa ja kaupungintalolla, ja tänään muistin jopa ottaa kameran mukaan. Siinä kadulla kuvatessani yksi herrasmies (turisti ilmeisesti, kun puhui englantia) tuli kysymään minulta miten päästä joelle. Onneksi olen sen verran pyörinyt ympäri ämpäri kaupunkia, että osasin helposti neuvoa reitin. Minusta oli vain kovin huvittavaa, että mies bongasi kadulta juuri kaupungissa kolmisen viikkoa asuneen vaihto-oppilaan, jolta kysyä reittiä.

Kävelemisestä puheen ollen, sain raahattua vahtimestarin avulla vihdoin ja viimein pyöräni kauppaan, josta sen ostin. Hyvät uutiset: he voivat korjauttaa sen. Huonot uutiset: siinä saattaa kestää yli 2 viikkoa, koska he eivät itse korjaa pyöriä, vaan heidän täytyy pyytää paikalle korjaaja. Turhauttavaa, mutta saanpahan sen kuntoon. Ennen pitkää. Siihen asti pärjään bussilla ja mahdollisesti lainaamalla kämppiksen pyörää, jos on tarve mennä sen verran kauas, ettei käveleminen huvita.

Koulusta sen verran, että tiedonkulku on hirveä. Luulin Metropoliassa sen olevan huono, mutta ainakin se toimi suurimman osan ajasta, ja yleensä tiesi mitkä tehtävät pitää palauttaa ja milloin ja koska tunnit alkavat jne. HAN:lla ei näytä olevan koulun antaman sähköpostin lisäksi mitään virallista tiedonjakamiskanavaa (ja kaikki koulun sähköpostit ovat hollanniksi, jee), ja opettajat käyttävät sekalaisesti sähköpostia ja Facebookia viestittämiseen. Tehtävien palautuspäivät jäävät ainakin Game Art-kurssilla erittäin hämärän peittoon.

Lisäksi suuri luokkakoko aiheuttaa omat ongelmansa, ja lukujärjestys on hankalakäyttöinen. Meidän täytyy erikseen tarkastaa oikeastaan kaksi lukujärjestystä; Game Play ja sitten joko Game Art tai ohjelmoinnin vastaava kurssi, koska lukkarijärjestelmä ei osaa näyttää näitä samaan aikaan.

 Näihin ongelmiin varmaan sopeutuu ajan kanssa, mutta ironista on että osasto, jossa opiskelen on juuri omistettu informaatio/kommunikaatio-aloille.



Juustoliike. Täällä on isommat juustohyllyt kuin Suomessa.


 Schatkamer Walburgisin museo on hyvä maamerkki, kun suunnistaa kaupungintalolle.






Tärkein liike minulle heti ruokakaupan ja apteekin jälkeen.

1 kommentti:

  1. Ehkä sä vaan näytit helposti lähestyttävältä ihmiseltä :D Multakin kyseltiin heti toisena päivänä täällä ollessani, että missä on jokin kauppakeskus.

    VastaaPoista