Koulutielle

Puut sanoo kesä, sää sanoo syksy

Tänään oli ensimmäinen päivä HANissa. Opin muun muuassa että Nijmegen lausutaan suunnilleen nemege. Meidät vaihto-opiskelijat jaettiin koulutusalojen mukaan; minun on ICA (Information & Communication Academy). Ryhmään kuului runsaat 7 henkeä: kolme tyttöä Yhdysvalloista, yksi heppu Braziliasta ja kaksi suomalaista Metropolian eri kampuksilta. Ja vain kolme meistä on menossa Create A Game-kurssille/opetukseen. Joko tähän kansainväliseen opetukseen on tulossa paljon hollantilaisia, tai sitten meitä on oikeasti todella vähän.

Lyhyen alkuesittelyjen ja lappujen jakamisen jälkeen lähdettiin kiertämään kampusta. Sekä meidän alan että koko koulun kansainvälisessä toimistossa työskentelevät ihmiset vaikuttivat todella mukavilta ja avuliailta. Itse koulu muistuttaa hieman Metropolian Vantaan kampusta, paitsi että on vähän selkeämpi ja isompi. Ja sisällä on hieno suihkulähde.

Omalla tavalla huojentavaa oli kuulla, ettei ainakaan meidän ryhmästä oikeastaan kukaan muukaan osaa hollantia. Tähän mennessä se, ettei teksteistä saa mitään selkoa, ei ole juuri muuten haitannut kuin että kaupassa on hankala välillä löytää oikeaa tuotetta, kun selostukset ovat pelkästään hollanniksi.

Ensi viikolla olisi ollut tarkoitus lähteä uusien opiskelijoiden voimalla maanantaina leiriytymään korpeen. Minä päätin jättää tämän väliin, sillä reissu vaatisi makuupussi ja retkipatjan. Minulta löytyisi molemmat, mutta ne vain sattuvat olemaan noin 1400 kilometrin päässä Suomenmaalla. Ja arvelin että kahden päivän käytön takia en hanki uusia. Minulta täten menee ohi miltei puolet Introduction Programmesta, mutta eiköhän tässä pärjätä, etenkin kun paikka ja ihmiset näin päivän tuntemisen kokemuksella tuntuvat mukavilta.

Torstaina on tarkoitus opetella Alankomaiden kieltä ja kulttuuria, sekä mahdollisesti tutustua koulutusalaan ja koulun rehtoreihin (? Heistä käytetään termiä dean). Perjantaina taas lähdemme jonnekin kauemmas puistoon pyöräretkelle, missä myöskin tutustumme hollantilaiseen elämäntapaan ja kulttuuriin. 

Toinen kv-toimiston työntekijöistä sanoi, että jos ei osaa pyöräillä, lähetetään takaisin kotimaahan. Vitsillä varmaan.

Varmaan.

Ja tässä vielä hieman kuvia huoneestani.

 Tietysti juuri silloin kun kuvaan ulkona on tuollainen sää. Kaksi minuuttia kuvan oton jälkeen alkoi sataa kaatamalla. Tälläiset on maisemat kun aamulla herää. Vasemmalla näkyvä katuvalo loisti ikävästi kasvoille yöllä, ennen kuin strategisesti laitoin tuon laukun sen eteen.